29.7.2015

PORVOO - HUMLA - HOLKEN - HUMLA - PORVOO

Ryytyneet kuulumiset! Kesän bucketlistissa oli vielä yksi kohta, joka oli suorittamatta - vaeltaminen. Suunniteltiin tämä reissu Linan kanssa jo monta viikkoa sitten ja eilen energiaa puhkuen lähdettiin vihdoin tarpomaan Virvikin vaellusreitti. Sammutettiin puhelimet ennen kuin lähdettiin, mutta päätettiin ottaa ne hätätilanteita varten kuitenkin mukaan. Ekat kilometrit oli vaikeimpia, kun ei ollut tottunut rinkan 15-kilon painoon tai päässyt kunnolla vauhtiin. Kuljettiin reilut 5km Humlaan ja päätettiin syödä siinä vaiheessa ennen päivän päätepysäkkiä ja juoda vähän painoa pois repusta, nimittäin vesipullot toivat sen suurimman lastin. Ja taas, entistä virkeämpinä, matka jatkui syvemmälle metsään ja kohti Holkenia!

DSC04937 vaellus Holkenin laavulle ja takaisin 20km

Päästiin Holkenille just iltahämärän aikaan, sinnekin käveli viitisen kilometriä. Laitettiin teltta heti pystyyn siihen laavun läheisyyteen ja sytytettiin nuotio, koska ilta oli tosi viileä. Fleecekerrastot päälle, makuupussin sisään ja nukkumaan... or not! Maaperä oli aivan järkyttävän kovaa eikä mitkään jumppamatot siinä meidän alla hirveesti tilannetta parantanut. Tyynykään ei mahtunut rinkkaan mukaan ja omat hikiset vaatteet pään alla tuntui ihan kiviltä. Ei auta itku markkinoilla, eiks niin? Tapoin parit ötökät, suljin silmät ja kyllähän se uni sieltä tuli, vaikka heräsinkin tunnin välein joko kosteuteen, kylmyyteen, kuumuuteen, tilanpuutteeseen, jomotukseen tai yksinkertaisesti vain asennon vaihtamiseen... tai Linan kuorsaamiseen :-D

vaellus Holkenin laavulle ja takaisin 20km1
DSC04965

Tän päivän 10km vaellus takaisinpäin oli vähän tukalampaa huonoilla yöunilla ja pysähdyttiinkin pari kertaa matkan aikana. Aurinko porotti myös ihan täysillä. Mainittakoon myös, että eksyttiin reitiltä ja päädyttiin loppujen lopuksi isolle valtatielle (ja jätskille)...  Kotiovella riemu repesi ja laantui ihan yhtä nopeasti, kun tajusin, ettei mulla ole kotiavaimia mukana. Istuttiin oven eteen portaillle nälkäisinä, janoisina, uupuneina ja kamalassa vessahädässä, että kyllä siinä itkua piti pidätellä, kun ei saatu ketään avaimellista ihmistä kiinni. Onneksi sit puolen tunnin jälkeen tajuan, että hei, meillähän on vara-avain! :-D Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki mulle, mutta hei, kenellä aivot toimii enää tossa vaiheessa päivää? Hyvä etten kerennyt repiä ovea väkisin auki.

DSC04971
DSC04976

Jollekin tommonen reissu on naurettavan helppo ja kevyt, että oikeen hymyilyttää katsoa meidän menoamme. Sitä ei voi kukaan kuitenkaan kiistää, että mulla on kantapäät rakoilla, jalat kipeänä rasituksesta ja hiertymiä ja mustelmia siellä täällä ja voin vieläpä sanoa, että mulla oli hauskaa! Se on mulle iso juttu lähteä telttailemaan jonnekin muuallekin kuin takapihalle. En nyt sano, että olisin kasvanut mitenkään maagisesti tossa yhden vuorokauden aikana ihmisenä, mutta opin ainakin jotain.

a) Sosiaalisessa mediassa ei tapahdu vuorokauden aikana yhtään mitään ja oli silmiä avaavaa huomata se. En missannut yhtään mitään koko reissun aikana, mitään mullistavaa sieltä ei löytynyt, kun avasin taas puhelimen. Miksi mä sitten olen koko ajan kännykässä kiinni? Mulla on ikävä niitä aikoja, kun läheteltiin viestejä ja soiteltiin ainoastaan silloin, kun oli oikeesti jotain asiaa.

b) Ymmärsin, kuinka tärkeää musiikki on mulle. En ole edes ajatellut sitä sen kummemmin. Kuuntelen musiikkia lähes koko ajan ja nyt kuulin vuorokauden aikana vain lintujen laulua ja hiljaisuutta. Onhan sekin ihanaa, tottakai, mutta eniten odotin kotiinpääsyssä sitä, että saan kuunnella taas omia Spotify-listoja. Ja niin mä oon kuunnellutkin. Se on se asia, mistä mä en luovu, vaikka mikä olisi.

c) Ei tää vaeltaminen loppujen lopuksi oo kuitenkaan ehkä se mun juttu. Nautin luonnosta, seesteisyydestä ja urheilusta, mutta mulle riittää toi 20 kilometrin vaeltaminen silloin tällöin. Tarpeen tullen muutun vedenkestäväksi eräjormaksi, mutta yleensä oon tosi mukavuudenhaluinen, enkä välttämättä olisi jaksanut olla hymyssä suin toista yötä kivikovassa teltassa. Tai no ken tietää, mä oon semmoinen tuuliviiri, että ehkä se vaellusinto potkaisee mua vasta huomenna, kun oon saanut vähän etäisyyttä.

DSC04954

Jeah. Oon kokemusta rikkaampi ja mä tarkoitan sitä. Mulla oli maailman parasta vaellusseuraa ja toi reissu ajoi ihan terapian aseman. Tutustuin kauniiseen ympäristöön ja hengitin raikasta ilmaa. Tuli ajateltua asioita ja myös puhuttua niistä ääneen. Kiitos Lina tästäkin seikkailusta, mitäs me ensi kerralla, hehee? - Sissi

27.7.2015

HANKO THE KESÄKAUPUNKI

613 IMG_3209 DSC_0867 DSC_0873 614

Sissin seikkailut osa miljoona! Tällä kertaa otettiin Tiitun kanssa juna Hankoon alkuviikosta. Kuten jotkut ehkä muistaakin, isillä ja äitipuolella on ollut siellä vuokrattu venepaikka jo useamman kesän ja me suunnattiin sinne kahdeksi yöksi. Kelit oli vaan vähän huonot, satoi ja tuuli ihan hirveästi ettei ihan rantsuun päästy makoilemaan niin kuin viime vuonna. Hangossa ei kuitenkaan tekemiset lopu ihan heti kesken. Istuttiin terdellä, käveltiin rakkauden polku, katsottiin paikan päällä heppojen esteratsastuskisoja, syötiin maailman parhaimmassa Hangon Makaronitehtaassa, vierailtiin taidenäyttelyssä, vähän shoppailtiin ja oltiin Hangon Casinolla kuuntelemassa Sannia. Ei yhtään tiedetty, että Sanni tulisi sinne esiintymään, joten lähdettiin ihan extempore-meiningillä ja ai vitsi et oli hyvä keikka! Sanni vetää tosi hyvin livenä ja koska Hanko on pieni paikka, ei ollut ruuhkaakaan ja päästiin ihan iholle fiilistelemään huolimatta eturivin riehuvista hardcorefaneista :-D

Hangossa on ilmaisia joogia päivittäin laitureilla ja rannoilla, ei vaan jaksettu vähillä yöunilla lähteä heti aamusta ulos reippailemaan, vaikka se oli suunnitelmana. Olisin halunnut kokeilla myös sup-lautailua, mistä siitäkin on siellä joogaversio! Saattaa olla, että kerkeen kokeilla noitakin juttuja ennen syksyn tuloa. Hanko on vaan niin ihana idyllinen paikka pikku kahviloineen, niistäkin voin suositella söpöä Alan's Cafea, missä herkuteltiin kaksi kakkupalaa ja kolme juomaa seitsemällä eurolla! Ei tota kaupunkia turhaan hehkuteta. Ja mikä parasta, pitkästä aikaa laatuaikaa porukoiden kanssa, hih! - Sissi

19.7.2015

MÄ HALUUN VAAN VALVOO

DSC_0837 DSC_0854 DSC_0859 DSC_0819

Viikonlopun ainoat onnistuneet otokset. Mulla oli tosiaan kolme viikkoa sitten synttärit ja halusin pitää juhlat, se kun ei onnistunut samalle viikonlopulle eikä parille seuraavallekaan. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, eikö? Kutsuin alunperin juhliini 15 henkeä, joista niin moni perui, että meitä oli enää kahdeksan jäljellä. No toisaalta, eipähän tullut tungosta nukkumapaikoissa ja mahduttiin kaikki saman pöydän ääreen. Olin suunnitellut mun juhlia jo kuukausia ja roudasin koristeita ja muita tavaroita monena viikonloppuna. Vietettiin mun synttäreitä siis meidän mökillä Porvoon saaristossa, minä, Saara, Veera, Tiitu, Lina, Tuuli, Isbe ja Juuli.

Eilinen oli ihan uskomaton päivä! Grillattiin, pelattiin Aliasta, saunottiin, kävin jopa heittämässä talviturkin ihan kunnolla, kun hypittiin illan hämärtyessä laiturilta veteen. Syötiin ja juotiin ja syötiin ja juotiin. Mulla oli ihan älyttömän hauskaa ja rentouduin täysillä. Täydellinen ilta sai kuitenkin vähän rajumman lopun, kun Linan hoitokoira sai kohtauksen ja puraisi Linalle avohaavan naamaan. Päästiin jännittävälle seikkailulle, kun merivartiolaitos yritti paikantaa meitä. Patikoitiin saaren läpi taskulamppujen avulla, minä XXL-kokoisessa fleecetakissa, osa yökkärishortseissa, ja yritettiin siinä parhaamme mukaan lämmittää toisiamme. Lopulta hyvästeltiin Lina kohti sairaalaa Hessu kainalossa. Kaikki on nyt kuitenkin hyvin ja dogikin saa tarvitsemaansa hoitoa!

Viiden tunnin unilla pötkii pitkälle ja tänään ollaan siivoiltu mökkiä koko päivä, kiitos reippaille apureille! :-D Haluun vielä kiittää mun seitsenhenkistä kanalaumaa joka tuli mun seuraksi juhlistamaan täysikäisyyttä. Ootte mulle rakkaita joka ikinen. En tuu unohtamaan tätä surkuhupaisaa iltaa ikinä, teitte siitä nimittäin ikimuistoisen!  - Sissi

16.7.2015

MUMMULAN HUUDIT

DSC_0789 DSC_0798 7 heinäkuu 2015 DSC_0804 DSC_0783 DSC_0768 DSC_0758 7 heinäkuu 20151 DSC_0719 DSC_0710.JPG

Lähdin maanantaina köröttelemään monta tuntia bussilla kohti Ruovettä mummun ja vaarin luokse, kuten mä joka kesä teen. Sain taas kokea kaikkea kivaa, mikä ei oo kaupunkilaisille edes mahdollista. Käytiin vaarin kanssa patikoimassa Helvetinkolun polku ja matkan varrella silittelemässä sikoja ja strutseja. Pitkästä aikaa kävin myös Runebergin lähteellä juomassa puhdasta vettä suoraan lähteestä. Käytiin myös sivistämässä itseämme taidenäyttelyssä ja ulkoilmamuseossa ja jahtaamassa vapaana juoksentelevia alpakoita Haapasaaressa. Ei oltu Tompankaan kanssa nähty kokonaiseen vuoteen, joten kutsuin sen eilen mummulaan kylään ja pyörittiin sen kanssa koko päivä tuossa pienessä viiden tuhannen asukkaan kyläpahasessa ja pääsin ehkä elämäni viimeistä kertaa ajamaan mopoautolla!

Kyllä kolmen päivän aikana kerkee tehdä vaikka mitä, eikö! Mummulassa tekemistä riittää. Otin jopa enkun kirjatkin mukaan, jos olisi jäänyt aikaa kirjoitusten lukemiseen... No eipä jäänyt, mutta oonpahan kokemuksia rikkaampi. Just tulin himaan ja oon myös varmaan kakskyt kiloa pyöreempi kuin mennessäni. Mutta niin pitääkin. Mummula on aina mummula  - Sissi

6.7.2015

MY 18TH BIRTHDAY AT LAHTI

IMG_2859

Oon vihdoin täysi-ikäinen, joka on mulle iso asia. Oon aina pitänyt itseäni itsenäisenä ihmisenä ja tuntuu, että ikärajat ja nuori ikä oli joka järjestelyssä vastassa. Eipä oo enää, koska oon juridisesti aikuinen (ja siis vain ja ainoastaan juridisesti, haha). Tuntuu, että vain taivas on rajana mun jutuille, mitä mä seuraavaksi keksinkään. Olo on vaan niin vapaa ja onnellinen, kun mua ei oo enää kahlittu pienen teinitytön kahleisiin, vaikka mä aika pikkuinen olenkin.

612

Vietettiin tää kauan odotettu synttäripäivä Lahdessa Summer Up -festareilla, mun kaverina mukaan lähti Tiitu. Huonosti nukutun yön ja neljän unikapselin jälkeen olo oli aamulla vähän huono ja sekava, ettei edes kakku maistunut. Olin myös vähän kipeä. Äiti oli kattanut mulle kauniin aamiaisen ja pakannut eväät mukaan, sitten lähdettiinkin matkaan mun veljen saattelemana. Perillä heitettiin kamat hotellille, vedettiin rahkat naamariin ja sitten vaan alueelle! Oli muuten kuuma, nimittäin lämpötila meni yli kolmenkymmenen ja lavojen edusta ei ollut ollenkaan varjossa, että sain vieläpä auringonpistoksen. Kaikesta huolimatta vietin ikimuistoisen synttäripäivän, vaikkei olo ollutkaan kaikista mahtavin 

IMG_2902

Ekan päivän jälkeen multa lähti ääni melkeen kokonaan. Pujahdettiin bäkkärin takana olevaan rantaan, jossa tavattiin artisteja. Käytiin laiturilla olevassa veneessä bileissä. Tutustuttiin uusiin ihmisiin, joita nähdään varmaan myöhemminkin. Syötiin sikana roskaruokaa. Fiilisteltiin rinteessä artisteja lauleskellen ja mentiin ihmismassaan tanssimaan. Onnistuin saamaan viisi rakkulaa jalkoihin ja isoja mustelmia reisiin. Kahden päivän festariputki kruunattiin vielä baarireissulla ja laahauduttiin ryytyneinä auringonnousun aikaan kaverin kyydissä takaisin kotiin.

IMG_2921

Vaikka artistit olivatkin priimoja ja kerättiin kasa uusia ihania muistoja, päätettiin, että ensi vuonna jätetään Summer Up välistä näin kolmen peräkkäisen vuoden jälkeen. Sääntöjä oli tiukennettu tosi paljon muihin vuosiin verrattuna, syynä varmaan festarikansan keski-iän alentuminen. Oon jopa pettynyt tämän vuoden Summer Uppiin, nimittäin viime vuosina se on ollut mun kesän kohokohta. Siitä vain puuttui se pieni kipinä tänä vuonna. Myös mun lemppari Nicki Minaj tuotti pienen pettymyksen, sillä Nicki ei ehkä antanut itsestään kaikkea, monet biiseistä oli suoraan playbackiltä ja kappalevalinnat eivät olleet parhaimmistoa, joten yleisön oli vaikea lähteä mukaan. Lavashow oli myös hieman laimea. Olikohan sillä huono päivä? :-(

IMG_2929

Juomat oli kylmiä, musiikki kovalla, helle helli ja seura oli mitä parasta, eihän sitä muuta voi ihanilta kesäpäiviltä toivoakaan. Myöhemmin tänä kesänä on luvassa Blockfest, jota odotan jo suurella innolla, se ei varmana jätä kylmäksi! Moni teistä oli myös Lahdessa viime viikonlopun, mitäs mieltä te olitte? Yhtä villi meno kuin viime vuonna? :-) - Sissi

1.7.2015

WAKA WAKA NIIN KUIN SHAKIRA

Hello, anyone there? Kuvittelin, että postausten kirjoitteluväli jotenkin maagisesti lyhenisi näin kesällä kaikkien tapahtumien myötä, mutta väärin kävi, hehe. No mutta, tällä kertaa oon bäck in business tavallisten, arkisten iphone-kuvieni kanssa ja kerron teille nyt, mitä kaikkea tässä kesällä onkaan tapahtunut lukuunottamatta paria aikaisempaa postausta.

69

Koulujen loppumisen jälkeen olin hetken töissä ravintolassa, jonka jälkeen sain paikan kahdeksi viikoksi Lapinjärven leipomolta. Päivät oli tosi pitkiä ja raskaita, ja mun homma oli oikeastaan liukuhihnatyöskentelyä. Pakkasin hodarisämpylöitä laatikoihin, kymmeniä tuhansia rieskoja pusseihin ja joskus muotoilin leivoksia. Mainittakoon tässä, että omenaiset lettiviinerit, mitä saa kauppojen irtohyllyistä, on maailman parhaita. Maailman. Parhaita.

Muhun on myös iskenyt extreme-siivousinto, nimittäin nyt kun oon melkein koko kodin kolunnut läpi kaikesta romusta, siirryin mökille. Tamppasin joka ikisen tyynyn, patjan, peiton, viltin, kissan ja koiran mitä meidän mökiltä löytyi, imuroin ja luuttusin, jatkanko vielä? :-D

610

Molemmat kuvat on juhannukselta. Kesällä on vaikea pitää rutiineista kiinni, ja sen takia treenaamisetkin ovat menneet vähän toisella kädellä. Lenkkeileminen on tosin aivan ihanaa, kun luonto on kauneimmillaan ja vaatetus rentoa ja kevyttä. Nyt oon vähän saanut kuitenkin rutiineista kiinni ja treenaillut niin kuin aina ennenkin, ellen ahkerammin. Oon myös päättänyt, että kesän jälkeen mä aloitan semmoisen fitnesskuurin, ettette oo ennen nähnyt. Ja tää on lupaus.

Juhannuksen vietin kaverin pippaloissa. Vaikka ilman ennustettiin olevan masentava, aurinko kuitenkin paistoi ja oli suhteellisen lämmintäkin, että voitiin hengailla ulkosalla. Meno oli villiä ja hauskaa, kuten myös ilmeisesti hyttysilläkin, jotka imi musta varmaan litran verta. Huomatkaa muuten itse väsäämäni meikit, oon vihdoin oppinut luomivärien salat! :-D

611

Viime viikolla mulla oli taas töitä, tällä kertaa lastenhoidon merkeissä! Sain tehdä kaikkia mukavia (ja ei-niin-mukavia) juttuja mun omasta lapsuudestanikin ja haikailin tota pienten ihmisten huolettomuutta ja temmellystä. Voi kun nekin osaisi arvostaa sitä! Aloitin muutama viikko sitten aurinkokapselikuurin ja päätin, että lomalta en suostu lähtemään, ennen kuin oon ruskea. Siis tosi ruskea. Ostin vielä rusketusöljyäkin, mitä en oo ikinä aikaisemmin käyttänyt, ja nyt sit oon vaan makoillut auringossa ja koittanut grillaantua. Nyt sit mother nature sitä arskaa kehiin!





Yritän nyt kirjoittaa tän viimeisen ilmoitusasian fiksusti kolmatta kertaa, koska oon niin innoissani. Ylihuomenna on Summer Up, jossa esiintyy mun yksi lempiartisteista Nicki Minaj, täytän samana päivänä 18, pääsin reilu viikko sitten ajoteoriakokeen ykkösellä läpi ja ensi viikolla olisi inssi. Ja terdet. Ja omat pankkitunnukset. Ja mahdollisuus mennä verenluovutukseen. Ja muuten vaan cool täysi-ikäinen viikko. Elämä on niin mahtii! Onko sieltä paljon jengiä tulossa Lahteen viikonlopuksi? Yläpuolella on muuten biisi, mihin oon täysin rakastunut ja varmaankin koko Suomen ahkerin kuuntelija. Saa nähdä, törmätäänkö myös perjantaina, woop! - Sissi