28.1.2015

SNAPSHOTS NOT MEANT FOR MY BLOG

Mooi, tuntuu etten ois kirjoitellut moniin viikkoihin! Mitä teille kuuluu? Toivottavasti parempaa kuin mulle! Kolmella sanalla mun olo on ollut sekava, väsynyt ja vaihteleva. En oo parantunut täysin vieläkään ja ravaan viikottain eri lääkäreillä, julkisella ja yksityisellä, labrassa ja terveysasemalla, yleislääkärillä ja neurologilla. En tiedä, mikä mulla on, mutta sitä tutkitaan parhaillaan. Mähän oon googlailun maailmanmestari ja oon hakenut jo kaikki mahdolliset sairaudet netistä ja mun vahvimmat veikkaukset ois joko kilpirauhasen häiriö tai dysbioosi, joka ei kuitenkaan sinällään oo sairaus. Mutta en oo lääkäri, en tiedä, toivottavasti selviäis ja pian...

512

Oon nyt käynyt ihan säännöllisesti koulussa, kun ei oo ollut kuumetta tai mitään tarttuvaa. Rankkaa se on ollut, mut pääsin ihan hyvin jyvälle viikon tauon jälkeen. Wanhojentanssit mua vaan mietityttää eniten, kun ne on jo kahden viikon päästä, ja mä en osaa kaikkia tansseja... Joku teistäkin varmaan tanssii wanhat, onko teillä samoja tuntemuksia tai stressiä? :-D Enkä kampaustakaan oo vielä päättänyt! Toi kolmas kuva on ruokailusta, kun oltiin kerrankin koko "svenska flickorit" kasassa. Haha, se on meidän kamuporukka, joka ei toisaalta ikinä oo kokonaan kasassa, aina joku puuttuu. Iloinen yllätys kun kaikki löytyi samalta ruokkikselta, pitihän se sit ikuistaa!

513

Kävin matkamessuilla pari viikkoa sitten äitin kanssa ja löysin aivan perimmäisestä nurkasta tämmösen ihanan suklaahedelmäkojun! En mä noita omenoita maistanut, mutta suklaakuorrutettuja mansikoita joo. Siis se oli täyttä ylellisyyttä, ne oli niiiin hyviä, parasta herkkua ikinä! Mun on pakko kokeilla joskus kotona laittaa semmoisia. Ja niin, olihan siellä noiden herkkujen lisäksi jotain matkailupisteitäkin... :-D

514

Mun Facebook-seinälle ilmestyi Ruispalojen detox-smoothien resepti, ja päätin kokeilla sitä kotona. Mä olin niin innoissani, etten raaskinut edes tarkistaa, mitä kaikkea siihen tulikaan, joten pari juttua jäi uupumaan, kuten neste :-D Avokadoa tai pinaattia meillä ei kotona ollut, joten noilla mentiin. Ei toi nyt mitään herkkua ollut, muttei kyllä pahaakaan!

Snapchattailtiin Tiitun kanssa perjantaina ja se kysyi, jos mä haluaisin lähteä sen perheen kanssa syömään. Mun piti lukea kokeisiin, mutta kuinkas sitten kävikään, heh! Söin ekaa kertaa elämässäni blinejä ja ne oli tosi maukkaita. Jälkiruokamahaankin mahtui. Mun ruokavalio on nyt vähän ehhhh, päälaellaan, kun en oo treenannutkaan viikkoihin. Mun makeanhimo on ihan järjetön, ja oonkin syönyt kuin possu. Aluksi pistin sen kipeyden piikkiin, mutta nyt kun tätä "sairastelua" on jatkunut jo viikkotolkulla, ei mee enää läpi... Eilen kuitenkin palkitsin itseni lohtusuklaalla kun olin jo niin monta päivää joutunut lukemaan kokeisiin. Käyks tää selitykseksi, pliis?

515


Tosiaan joo, koeviikko pyörii tälläkin hetkellä ja mun pitäis olla istumassa yhteiskuntaopin äärellä. Takana mulla on jo uskonto, musa ja enkku, ja edessä vielä yh ja ruotsi, kun wanhojentanssikurssia tai kuvista ei lasketa. Blääh. Kielet on mulle helppoja ja ussakin meni ihan ok, mutta noi talousasiat on mulle jotenkin vaikeita sisäistää. Enköhän mä ne opi viimeistään, kun rupeen laskuja makselemaan... Right? Tosta vikasta kuvasta tää postauskin sai nimensä, oon ottanut monet kuvat pelkästään Whatsappia varten, ettei ne ehkä oo mitenkään esteettisesti kauniita julkaisukelpoisia :-D Mutta toipas kuvastaa aika hyvin tätä mun nykyarkea. Laskeskelin, että oon ollut nyt kolmen viikon sisällä kahdeksan kertaa lääkärissä, kun kaikki labrakäynnit lasketaan mukaan. Eilen olin, tänään olin ja meen seuraavaksi perjantaina ja sit taas tiistaina. Hyvä kuitenkin että homma pelaa, ettei tarvitse kauaa odotella!

Tällä hetkellä mun mieltä piristää kuitenkin perjantain leffareissu Linan kanssa Helsinkiin, josta me lähdetään suoraan isolla jengillä Ruotsiin ottelemaan. Mä en ottele, en todellakaan, kun en oo mun uupumukselta ja sekavuudelta päässyt edes treenaamaan. Meen matsihuoltajaksi ja Linan henkilökohtaiseksi tsemppariksi, ainakin niin mut nimitettiin :-D Sit ois luvassa vielä ihana ystävänpäivä, joka vietetään kans porukalla, ja vihdoinkin ne wanhat ja bileet. Huh. Kyl mä selviiiin!

- Sissi

16.1.2015

10 RANDOM THINGS YOU DON'T KNOW ABOUT ME

1. Mä olen siivousneurootikko. Mä rakastan siivoomista, puhtautta ja hygieniaa. Tää koskee lähinnä mun omaa aluetta ja tavaroita, etten saa slaagia vaikka kyläillessä, jos on joku leivänmuru lattialla :-D Mä puhdistelen mun kännykkää päivittäin (joka kuudennessa kännykässä on kakkaa!), imuroin omalla rikkaimurilla hiuksia lattialta aina, kun oon harjannut ne ja ylipäätään pidän mun ympäristön puhtaudesta huolta. Mulla on siis kaikki myös järjestyksessä ja siististi. Tästä voidaankin siirtyä kohtaan 2!

2. Oon tosi tarkka, oikeestaan pikkutarkka! Ensimmäisinä esimerkkeinä mulla tulee mieleen mun aamuinen meikkaus, eli jos yksikin ripsi sojottaa väärään suuntaan, korjaan sen pinseteillä. Henkareissa mulla roikkuu pitkähihaiset ja t-paidat ylhäällä, alempana topit ja treenipaidat. Vihkot on siistejä ja tarkasti kirjoitettuja ja kirjoihin alleviivaan viivottimen kanssa tai mahdollisimman suoraan tussilla, tietyillä väreillä, ettei mene alueet sekaisin. Tää saattaa kuulostaa ihan hirveeltä, että oisin jotenkin rajoittunut, mutta se tuottaa mulle pikemminkin vaan mielihyvää ja motivoi mua opiskelemaan, kun kaikki on niin kivan näköistä mun silmään! Viesteissä emojit pitää olla laitettuna yhden välilyönnin perään, ettei se näytä tyhmältä ja sukkien pitää sopia asun väreihin.

3. Mulla on aina ja ikuisesti kylmät ja kuivat kädet. Siihen ei vaikuta lämpö eikä ilmankosteus, joudun vaan armollisesti käyttämään jatkuvasti käsivoiteita. Talvella mun kädet kuivuu niin, että niistä tulee usein verta ja sit ne onkin tosi kipeät ja arat. Itseasiassa mulla on myös kylmät jalat, koska mulla on huono ääreisverenkierto, nukun usein siis myös sukat jalassa, vaikkei moni voi sietää sitä. Vain kesällä mä luovun sukista!

Desktop7
sissi 15vee

4. Oon tosi kiinnostunut psykologiasta ja sovellankin usein ihmisten käyttäytymistä, asenteita, ajatuksia ja muita semmoisia mun omaan psykologiseen tietämykseen. Teen sen ihan tietämättäni eikä se aiheuta mulle päänvaivaa. Se auttaa mua ymmärtämään muita, on paljon helpompi olla tuomitsematta ihmisiä, kun osaa katsoa asioita psykologisesta näkökulmasta, syytä ja seurausta! Ja ei, en osaa lukea ajatuksiasi enkä edes pyri siihen, mä en tee mitään psykologista kokonaiskuvaa kun mä tapaan uuden ihmisen, haha. Mun mieli vaan käsittelee tällä tavalla uusia tapahtumia ja ihmisiä.

5. En halua tatuointeja enkä lävistyksiä. Joskus kauan sitten haikailin snikebites-läväriä, kun kuuntelin vähän raskaampaa musiikkia ja nyt mulla on ainoastaan napakoru, jonka sain rippilahjaksi vähän etukäteen. Siihen oon kyllä tosi tyytyväinen! En oo ikinä oikeestaan innostunut tatskoista taikka odottanut täysikäisyyttä siks, että voisin käydä itse leimaamassa itseni. Tietysti jotkut tatuoinnit on kauniita, mutta mä en vaan yksinkertaisesti tiedä, mitä mä itseeni tatuoisin. Tai, no, miksi edes pitäisi? Mulla mieli muuttuu muutenkin viikottain, etten edes harkitse niin lopullisia näkyviä juttuja mun kehoon. Ainoa, mitä oon edes miettinyt, olisi pieni tatuointi jonnekin suht syrjäiseen paikkaan, jossa lukisi äiti ja isi. Ei mun vanhempien merkitys mulle kuitenkaan vähene, jossen mä sitä kirjoittaiskaan mun ihoon. That's why I'll pass.

6. Mä rakastan unia ja niiden tulkitsemista. Omistan Tamara Maunosen maailman laajimman unikirjan, josta mä viikottain tsekkailen mun unia ja niiden merkityksiä, oli ne sitten tosia tai ei. Kyllä mä kuitenkin uskon mun alitajunnan työskentelevän öisin, joten onhan niissä oltava jotain perääkin! Mä nään joka yö unia, usein moniakin. Mun yleisin painajaisuni on semmoinen, että joku käy muhun käsiksi ja mä yritän lyödä, muttei siitä lähde ollenkaan voimaa ja ihmettelen, oonko mä oikeesti näin heikko. Uskon, että mun harrastuskin voi olla taustalla noissa unissa...

7. Oon super utelias ja haluan aina tietää kaikesta kaiken. Hah! Tää on itseasiassa kohta, jota mä en itse keksinyt, vaan Lina sanoi, että tää on mun yksi ominaisuus. Mulla on muutama kiinnostuksen kohde, mihin itsekin huomaan, että tää pätee. Mua kiehtoo ihan hirveesti avaruus ja muutenkin semmoiset abstraktit asiat tai filosofiset kysymykset, mille ei ole järkevää selitystä tai varmaa vastausta ylipäätään. Oon tässä lähiaikoina itseasiassa miettinyt ihan sikana, että mistä mä tiedän, oonko olemassa vai en, mitä jos kohta heräänkin vauvana, ja kaikki on ollut vaan unta? Mitä jos kaikki tämä elämä on vaan mun päässä, eikä loppupeleissä edes muakaan ole olemassa? Mitä aika on, miksi aika kuluu nopeammin avaruudessa, MIKSI? Mitä jos haukotteleminen on salainen merkki merenneidoille, ja kun tarpeeksi haukotussignaaleja on tullut, ne paljastautuu ja hyökkää? (Tähän vielä huomiona, että 90% maailman meristä on tutkimatta). Kyllä. Tervetuloa Sissin arkeen :-D

Desktop6
sissi 16vee

8. Vihaan kävelemistä! Mä oon maailman laiskin kävelijä, ihan oikeesti. Asun keskellä kaupunkia ja kuljen usein alle kilsan matkatkin skobolla... Menen kouluun pyörällä, vaikka sinne on parisataa metriä. Luulen, että tää johtuu vaan siitä, etten oo koskaan joutunut kävelemään, tai koska oon niin malttamaton kulkemaan niin hitaasti, kun vaihtoehtojakin olisi. Asuttiin ennen kaupungista sivussa ja kuljin silloinkin bussilla. Mähän rakastan kuitenkin käydä juoksulenkillä! Jos jaloilla kerta pääsee lujempaakin, tuntuu tyhmältä mennä hidasta vauhtia. En mä silti juosta viipota tuolla pitkin kyliä sen takia koska käveleminen on hidasta ja tylsää, älkää pelätkö :-D Mutta jos se olisi aivan normaali näky, mä kyllä spurttaisin tukka putkella.

9. Suunnitelmat lukion jälkeen. Niitä on neljä; töihin, opiskelemaan, ulkomaille tai inttiin. Vahvimpana mulla on tällä hetkellä ulkomaanreissu, menisin Australiaan tai/ja Aasiaan töihin vuodeksi, kun mulla on Ausseissa tuttujakin. Musta olisi mielenkiintoista käydä armeija, vaikka oonkin ihan tietoinen siitä, kuinka rankkaa ja kamalaa siellä on, kuulema. Työnantajat ainakin arvostaa ansioluettelossa intin käyneitä naisia! Mulla ei oo mitään hajua, miksi mä haluaisin opiskella, siksi kannatan jotain muuta vaihtoehtoa. Tällä hetkellä jos pitäisi päättää, opiskelisin suojelupoliisiksi, personal traineriksi, urheilupsykologiksi tai uusimpana ajatuksena lääkäriksi! Se on vaan vähän myöhäistä ja mahdotonta, koska mun heikoimmat aineet on matikka ja kemia, enkä ota bilsastakaan ylimääräisiä kursseja. Mun salainen unelma olisi päästä NASAlle töihin, mutta kun. Ei. Ei se toimi :-D

10. Mä oon universumin surkein meikkaaja, hiustenlaittaja ja ruuanlaittaja. En osaa käyttää mitään muuta kuin meikkivoidetta, puuteria, ripsiväriä, eyelineria ja kulmakynää. Valokynää ja aurinkopuuteria nipinnapin. Luomivärit on mulle suuri mysteeri. Joka ikinen juhlapäivä joudun kutsumaan kaverin meille kihartamaan mun hiukset. Osaan pelkästään suoristaa ja laittaa hiukset poninhännälle! Edes nutturaa en osaa laittaa, saatika sit letittää :-D Ja trust me... Mä oon yrittänyt monia vuosia! Ruuanlaitto on mulle ydinfysiikkaa ja jos mä jotain joskus leivon tai laitan, katson millilleen oikeat määrät aineksia enkä poikkea reseptistä yhtään. Musta se on vaan niin jäätävää ja vaikeeta ja onnistun polttamaan jauhelihatkin pohjaan. Vaimomatskua siis!

Desktop4
sissi 17vee

Päätin lisätä tähän postaukseen vähän historian havinaa ja laitoin vanhoja kuvia. Mitäs mieltä ootte, oonko mä ainoa, vai voiko joku samaistua johonkin kohtaan? Mä ajattelin, että ois kiva tuoda vähän omaa minää mun blogiin, ihminenhän mäkin vain oon täällä ruudun takana mun omien pikku tapojeni kanssa. Happy friday everyone :-)

- Sissi

13.1.2015

MY BLANKET IS MY DEAREST FRIEND RIGHT NOW

Terveisiä sängynpohjalta, tai oikeestaan sohvanpohjalta. Mä oon ollut tosi pitkään tosi huonovointinen ja tänään vihdoin sain mustaa valkoiselle. Koko shitti alkoi siitä, kun varmaan lokakuussa mun nenä rupes menemään niin tukkoon, etten loppupeleissä saanut enää henkeä nenän kautta ilman nenäsumutetta. Muita flunssan oireita mulla ei edes ollut, nenäkään ei vuotanut. Sain lääkäriajan vasta meidän reissun jälkeen, mutta mikäs siinä, ajattelin, että kostea ilmasto vois tehdä hyvää mun nenälle. No tämäpä olikin kaiken pahan alku ja juuri :-D

Mulla nousi kuume viime keskiviikko-torstai yönä. Siitä alkoi sit pahoinvointi eikä mikään oikeen maistunut, joten äiti päätti viedä mut syömään jotain tosi hyvää ruokaa Zum Beispieliin. Ennen kuin sain mun tomaattikeiton edes pöytään, tunsin, kuinka kaikki vähäiset vedet, mitä olin saanut alas sinä päivänä, tulee ylös. No ei siitä sen enempää. Myöhemmin alkoi hirveät pistot sydämeen ja rintakipu ja lähdettiin sairaalan päivystykseen, mutta ne painoi asian aika villaisella ja antoi mulle vaan paljon kipulääkettä. Ne laski myös mun kuumeen ja nukahdinkin heti päikkäreille.

IMG_2224

Sit alkoikin se tavanomainen flunssa! Nenä rupes valumaan, kurkku oli ihan jäätävän kipeä ja limaista yskääkin oli. Yhtenä päivänä mulla oli ihan ok olo ja päätettiin mennä äitin kanssa leffaan, mutta seuraavana aamuna kaikki alkoi taas, nyt mulla oli vaan hirvee paineen tunne päässä ja huimasi vähän. Tähän mennessä musta oltiin otettu parasiittikokeet, röntgen ja kaiken näköisiä verikokeita.

Eilen illalla pelasin Pokemonia (hahaaa paras ikinä) ja kun nostin päätäni sohvalta kuuden tunnin lanien jälkeen, tajusin, etten kuule lähes mitään. Menin mun huoneesseen, yritin nostaa vaatteita lattialta ja yhtäkkiä kuulo hävisi vasemmasta korvasta hetkellisesti kokonaan ja alkoi hirveä tinnitus ja kipu. Jouduin nukkua puol-istuvassa asennossa, koska pään kääntäminen huimasi, sattui, ja jotain nestettä liikkui mun korvassa ja rohisi. Aamulla kun heräsin, mun vasen silmä oli rähminyt melkeen umpeen ja näkökin siinä sit sumeni!

511

Onneks mulla oli tänään lääkäri, sama, kenellä kävin noin viikko sitten. Aluksi katsottiin sydänfilmi, mutta siinä ei ollut mitään kummoisempaa. Kerroin sille mun kaikista uusista oireista, jotka olin listannut mun puhelimeen, ja se tsekkasi mun korvat ja silmän. Tulokset? Indonesiasta saatu bakteeri aiheutti mulle hengitystie- ja vatsaongelmat. Jälkitautina sain molempiin korviin korvatulehduksen, ja kaiken sairastelun ja paineen takia mun vasen tärykalvo on mennyt puhki. Korvatulehdusta usein seuraa silmätulehdus joten tottakai mä sain sit senkin :-D Niin ja se nenäongelma? Todennäköisesti mun nenässä on polyyppeja, hyvänlaatuisia kasvaimia, jotka estää mun hengityksen, mutta niitä tutkitaan vielä. Sain kuitenkin alustavan sumutteen niiden pienentämistä varten. Nyt pitää kyllä sanoa ettei oo mun elämän parasta aikaa, ei hyvää päivää oikeesti. Onneks sain hirveen kasan lääkkeitä ja niiden pitäis auttaa suht nopeesti. Päivässä silmätippoja 4x, vatsalääkettä 3x, antibioottia 2x, nenäsumutetta 1x plus maitohappobakteerit. Mun pitää pitää kaiken varalta myös oirepäiväkirjaa.

Tässä mä nyt kirjoittelen toinen silmä puolummessa puolkuurona kivuissa ja hikoilen kuin possu. Oon ollut koulusta pois torstaista asti ja mun päivät on mennyt aika lailla Netflixiä tuijottaessa (parhaimmistona Year One ja Hannah Montana) ja kaivoin ikivanhan Pokemonin kaapin perukoilta. Ja toi kuivalihakuva, yhdessä Hannah Montanan jaksossa myytiin kuivalihaa juustokastikkeella ja arvatkaa tuliko himo! Ihanat Lina ja Johannes tuli yllätysvisiitille tuomaan mulle vähän herkkua ja lukemista. No, en mä sitä nyt niin herkuksi sanois, sit kun pääsin maistamaan :-D

Tästä tekstistä tuli nyt vähän pitkä, mutta minkäs teet, ei mulla muutakaan tekemistä oo täällä kuin päivät pitkät kirjoitella! Pysyittekö edes perässä? Mä oon niiiiin onnellinen et mun sairastelulle löytyi joku syy, koska mä kerkesin jo vuodattaa monet kyyneleet ja epäillä vaikka mitä eboloita ja malarioita. Huh. Ja onhan tällä sairastelulla hyvätkin puolet; ei tuu huonoa omaatuntoa kun ahmii karkkia, haha!

Pysykää terveinä ystäväääät! 

- Sissi

5.1.2015

BALI, PART 3

57

1. & 2. Matka Balille oli piiiiitkä ja aika kamala. Lähtö oli kuudelta päivällä ja ensimmäinen välilasku oli Frankfurtissa. Sen jälkeen alkoi 12 tunnin pitkä lento, jonka aikana yritettiin surkeasti saada unta. Tultiin Kuala Lumpuriin, siitä jatkettiin Jakartaan, joka on Indonesian pääkaupunki. Vika lento oli Jakartasta Balille. Kyllä, tämä oli halvin mahdollinen lento, mitä löydettiin :-D Ja kyllä, tähän meni yli 24 tuntia. Toka kuva on Kuala Lumpurin kentältä, ai että kun ryydytti.

3. Huolimatta kuvan pilaantuneesta vesimelonislicesta, hedelmät oli tajuttoman hyviä ja tuoreita ja niitä myytiin joka paikassa. Meillä oli pihalla oma allas, jonka reunalla oli kiva istuskella, ennen kuin lähdettiin kohti päivän haasteita!

4. Ekan aamun herätys! Maailman ihanin tunne, kun unenpöppörössä herää ja avaa silmäluomet hitaasti ja tajuaa, että hupsista, mä olenkin kolmenkymmenen asteen lämmössä ja auringonpaisteessa!

58

1. Ekaa kertaa biitsillä ja paloin välittömästi. Ei paljoo kolmekymppiset rasvat tuolla auttaneet.

2. En yleensä juo limuja mutta ahhh, se oli niin hyvää tuolla paahteessa. Kerroin ekassa postauksessa siitä, että voit vaan istahtaa tuolille ja saat kaikki palvelut ja tavarat mitä voit ikinä vaan Balilta etsiä, muistatteko? No, sen sain kokea tällä tuolilla istuessani. Siis ekaa kertaa.

3. Jos jatketaan tällä ekaa kertaa -linjalla, niin mä laitoin ekaa kertaa ranskalaisen manikyyrin ever :-D Siitä tuli ihan mun lemppari, ei tarvii paljoa väriyhdistelmiä miettiä, että sopiiko ne asuun. Oli muuten pikkasen luksusta mulle, kun mulla repsottaa jokainen kynsi normaalisti eikä lakat pysy sormissa treenaamisen takia ja nyt ne oli niin kauniina! Kävin kerran myös hieronnassa, ja sekin oli älyttömän halpaa. Kynsien ja varpaiden lakkaus tunnin kestävän manikyyrin kanssa maksoivat about 6 euroa. Tunnin hieronta saman verran.

4. Meri krismääs! Joulu vietettiin siis suomalaisessa seurassa, perhe plus Anni ja Jukka, käytiin eräällä rooftopilla syömässä ja sateen alkaessa (ja hiusten kihartuessa) siirryttiin aussien suosimaan surffibaariin Tubesiin.

59

1. Ah kyllä. Papaijalle mä en kuitenkaan oikeen lämpeä.

2. Kuta Beachilla käytiin nauttimassa jääteet erään tuoliryhmän & päivänvarjon alla, jossa tavattiin tää hauska mies Iwan. Se kertoi meille hyviä paikkoja Balilla ja halusi ottaa mun kanssa thainyrkkeilyä rannalla. Ostin just selfietikun (heh noloa) ja olin ottamassa Leon kanssa selfietä, kunnes Iwan juoksee ja hyppää mukaan meidän kuvaan :-D

3. Rakkausshortsit! Maailman mukavimmat, ilmavat ja ainoat laatuaan Suomessa. Ostin näiden lisäksi samanlaiset mustavalkoisina, ja suunniteltiin jo, että lähdetään ensi kesänä Tiitun kanssa Summer Uppiin nää jalassa.

510

1. Meidän tokan villan uima-altaalla oli lasten vesileluja. Jee.

2. Loman ällöttävin osa: ÖTÖKÄT! Ekassa villassa koin elämäni ötökkäpelon traumaattisen huippukohdan, kun mun kädelle hyppäsi 10cm x 10cm kokoinen karvainen hämähäkki sentin paksuisten jalkojensa kanssa. Mä parahdin itkuun, äiti rupesi huutamaan ja Leolle jäi homma tappaa se. Se vipelsi menemään sängyn alle, mutta jumalalle kiitos, Leo sai sen loppujen lopuksi tapettua. Jos ei olisi, mä olisin ottanut äkkilähdön samana iltana Antarktikselle. No, tokalla viikolla meitä riivasi torakat ja kaiken lisäksi se asunto oli homeessa, eikä alakerrassa voinut oikeestaan oleskella :-D En oo eläessäni törmännyt torakoihin, vaikka oon matkannut Thaimaassa ja Australiassa ja sen semmoisissa, mutta nyt niitä tipahteli sieltä täältä. Tultiin yks ilta kotiin, pistettiin valot päälle ja lattialla oli ainakin kuusi torakkaa näkyvillä. Niitä on ollut pöydillä, lattialla, verhojen takana, lattianrakosissa, sisällä ja ulkona. Loman loppupäivillä sain myös itkun väännettyä, kun olin yksin asunnossa ja juoksin niitä pakoon ja hakkasin sandaalilla. Loppujen lopuksi mut saarrettiin keittiön tuolin päälle ja siinä seisoskelin ja itkin ja lähetin videoita mun kavereille ja odottelin, että muut tulee kotiin. Se siitä rentouttavasta lomasta :-D

3. Vika kuva Balilta lentokentältä. Monessa paikassa oli noita hassuja ja aika pelottaviakin naamareita, myös patsaisiin kaiverrettuina. Pienet lapset kulki toi naamari päässä ja loput tuli perässä kankaan takana, ikään kuin se olisi ollut joku eläin. Ne soitti samalla musiikkia ja lopuksi keräsi rahaa ja jatkoivat sitten seuraavaan paikkaan. Jos joku tietää, mitä se meinaa, niin kerro ihmeessä, koska Googlekaan ei auttanut mua tässä asiassa!

Tähän loppui mun reissukuvat, enempää en viitsi laittaa, ettei mun blogista mene maku, hehee. Kaikenkaikkiaan oli hieno kokemus käydä Balilla, vaikkei se ihan hermolomasta ehkä mennytkään. Onko kukaan teistä suunnitellut menevänsä sinne, niin voin ehdottomasti jaella vinkkejä? :-)

- Sissi

4.1.2015

BALI, PART 2

Part 2 begins! Tässä on ollut mukavasti aikaa kirjoitella kun heräilin seitsemän aikaan... viikonloppuna! No oonpahan ainakin koulurytmissä jo nyt.

DSC_0442 DSC_0471 DSC_0480 DSC_0492

Nämä kuvat on Turtle Islandilta. Saarella pidetään jättiläiskilpikonnia hoidossa ja päästetään sitten vapauteen. Se toimi kyllä samalla pienenä eläintarhana! Siellä oli pöllöjä, lintuja, lepakoita, apinoita, pyton ja liskoja. Oon tosi eläinrakas ja mun teki pahaa katsella niiden oloja, koska ne oli laitettu tosi pieniin häkkeihin, ettei pöllöt tai haukat päässeet edes lentämään tai apinat liikkumaan kunnolla, just kun niitä oli nähty vapaina pomppimassa puusta toiseen. Tein myös tuttavuutta lepakoiden kanssa, tajusin vasta nyt, että nehän on oikeesti tosi lutuisia! Lepakoita oli myös muuten joka paikassa iltaisin lentelemässä.

DSC_0524

Toinen temppelikierros! Uluwatu Temple on tosi tunnettu Balilla, ja sieltä oli huikeet näkymät alas. Kuvassa yleisö on just katsomassa balilaista tanssiesitystä, minne me ei mahduttu mukaan. Vähän eri meininki kuin meillä täällä kirkoissa, haha.

DSC_0582

Kutalla ranta oli tosi likainen ja lähdettiin metsästämään niitä kuuluisia hienoja rantoja. Paikalliset puhuu tosi huonosti englantia, joten vihjeistä huolimatta meidät tuotiin toiselle turistirannalle täynnä lapsia. Käveltiin eteenpäin ja tultiin hotellialueiden rannoille, joihin sit salaa jäätiin, hehe! Kerettiin maata about 10 minuuttia kunnes taivas repesi ihan järkyttävään kaatosateeseen ja tiet rupesi tulvimaan.

Bali 2014-20152 DSC_0633 Bali 2014-20153

Matkan rankin kokemus - reissu Gitgitin vesiputouksille. Jouduttiin jo kerran perumaan tämä, koska mulle tuli edellisenä iltana varmaan ruokamyrkytys... Koska, noh, mitä olisi Aasian reissu ilman vatsatautia? :-D Aamulla olo oli ryytynyt mutta paha olo oli tiessään, joten lähdettiin kuitenkin. Vesiputoukset oli neljän tunnin ajomatkan päässä, mutta odotus palkittiin. Alue oli huikeen iso, vesiputouksia oli kolme ja meteli oli kova. Paikalliset hyppivät veteen ja pitivät hauskaa, Leo ja äitikin kävivät uimassa tuossa viileessä vedessä. Tossa yhdessä kuvassa näkyy taas tommoinen urhilahjapaikka, jotka oli aina kiedottu kankaaseen ja jotkut suojattu päivänvarjolla. Syynä on se, että eihän ihmisiäkään jätetä aurinkoon ilman mitään suojaa. Niistä pidettiin hyvää huolta.

DSC_0712

Monella ihmisellä oli lemmikkinään lehmiä ja vielä useemmalla kanoja. Ne loikki vapaina pihoilla ja tienvierustoilla ja kukkokiekuuta sai kuulla monta kertaa päivässä. Ihania värejä! Jos vehreyttä etsii, niin Bali on oikea paikka, joka paikassa on vihreää ja kauniita kasveja.

IMG_5210 seawalker

Uudenvuodenaattona lähdettiin Nusa Dualle kokeilemaan seawalkeria! Se oli niiiin hullua, suosittelen ehdottomasti kokeilemaan, once in a lifetime! Mentiin veneellä pitemmälle merelle, josta me saatiin kypärät päähän ja laskeuduttiin tikapuita alas merenpohjaan asti. Pää ei kastunut ollenkaan, vaikka kypärän alaosa ei ollutkaan mitenkään tiivis. Ilma pysyy sisällä, kunhan kypärä pysyy suorassa. Saatiin samalla happea letkusta ja hengitys sujui normaalisti. Veden alla on vaan hirveä paine, että tikapuut piti laskeutua superhitaasti ja naksautella korvia auki myös pohjalla ollessa varmaan viiden sekunnin välein. Ostettiin kalanruokaa, jota sitten puristeltiin veteen ja kalat hyökkäsi kimppuun. Mulla on tossa tokassa kuvassa merimakkara kädessä, hyi, se oli ällö :-D Liikkuminen oli myös suht hankalaa, koska onhan vedessä raskas kävellä ja merivirtoja oli hieman. Ohjaajat veti meitä semmoisella rautatangolla eteenpäin ja joihinkin kohtiin oltiin tuotu kaiteet. Merenpohjassa oltiin 20 minuuttia.

DSC_0728 DSC_0731 DSC_0742

Uudenvuodenaaton ilta! Käytiin yhdessä syömässä ja jatkettiin siitä Kutan rannalle ravintolaan. Ihan rantaan ei uskallettu mennä, koska se on tosi vaarallista täällä, kun sadat ihmiset kännipäissään lähettelee raketteja ilman minkäänlaisia lupia. Tässä ravintolassa vuoden vaihtuminen julistettiin varmaan kuus minuuttia aikaisemmin, wat? :-D No, kun se sit oikeesti vaihtui, oli tosi upeet ilotulitukset ja siitä lähdettiinkin kävelemään jo villalle päin. Jengiä valui rannalta niin paljon, että tiet oli ihan tukossa ja meno rupes muistuttamaan Weekendin festarijonoa.

Meidän reissu saa vieläkin jatkoa, part 3 on tulossa ja luvassa kännykällä otetut kuvat! Baiiii :-)

3.1.2015

BALI, PART 1

Piiiitkästä aikaa moikat! Oon palannut Balilta ruskeana, mutten niinkään ruttuisena. Lentokone laskeutui tänään yhden aikoihin, ja mulla on ihan kamala jetlag meneillään. Balilla kello on kuusi tuntia Suomea edellä, joten arvatkaa, väsyttääkö mua tähän aikaan? Pakko sinnitellä hereillä, että pääsen Suomen rytmiin takaisin. Lento oli pitkä ja puuduttava, kolme välilaskua ja koko reissuaika yhteensä n. 30 tuntia. Eli kyllä juu, vähän on ryytynyt olo :-D

Oltiin perheen kanssa eka viikko Kutalla, joka on tunnettu paikka surffaamisesta ja bilettämisestä... Ja sitähän se olikin, ei vaan meidän osalta! Siitä voin kertoa kohta. Toka viikko oltiin Kutan vieressä Seminyakissa, jossa oli hieman hiljaisempaa ja rauhallisempaa. Balilla oli just nyt sadekausi, että lähes joka päivä satoi ja/tai ukkosti, mutta yleensä yöllä. Kyllä tän reissun aikana kerettiin monta sadepäivääkin viettää, valitettavasti. Mulla ois ihan kamalasti kerrottavaa teille, tulee varmaan sikana tekstiä, mutta kun en malta jättää mitään kertomatta! Kerron teille nyt kuitenkin mun reissusta tässä kuvien yhteydessä, jotka on muuten oikeassa aikajärjestyksessäkin - here you go!

DSC_0039

Jouduttiin kulkea taksilla joka paikkaan, se ei kuitenkaan maksa siellä lähes mitään. Meidän villa oli Kutan keskustassa, mutta vähän syrjäisemmässä paikassa, ettei ihan helposti kävellen lähdetty mihinkään. Harvoissa, "oikeissa" takseissa oli mittarit, mutta yleensä hinnasta neuvoteltiin tinkimällä. Tääkään auto ei ollut virallinen taksi. Jokainen ihminen, siis oikeesti aivan jokainen, on tarvittaessa taksikuski, surffiopettaja, matkaopas, lähetti... Ne tekee ihan mitä vaan rahasta, just ask :-D

DSC_0005

Tässä on meidän villa, tai oikeestaan sen ovi - se ainoa :-D Ne villat oli suunniteltu ehkäpä enemmänkin pariskunnille, koska niissä ei ollut ulko-ovia ollenkaan, yöksi piti vetää vain verhot eteen. Seinätkin oli vaan lasia. Sisällä oli yksi makkari ja valtava olkkari/keittiösali, jopa vessa ja suihku oli samaa tilaa makkarin kanssa. Meidän piti pysyä täällä kaksi viikkoa, mutta jouduttiin hirveän säädön kautta vaihtaa majoitusta, syynä australialaiset... Balia pidetään aussien Kanariansaarina, joten niitä tuli ovista ja ikkunoista, nimenomaan surffaamaan ja juhlimaan. Siispä ne piti aamusta iltaan bileitä, siis oikeesti, musiikkia alettiin soittamaan jo yhdeksältä aamulla ja jouduin sitten heräilemään yöllä viiden aikaan niiden metelöintiin. No niin, kun ei oo sitä ovea, mikä eristäisi mitään ääniä. Onneks saatiin vaihdettua paikkaa reilu puolessavälissä lomaa.

DSC_0059

Ruoka oli Balilla hyvää, muttei mitenkään erikoista. Ei se eroa hirveen paljoa muista aasialaisista ruuista, mutta pidän silti thaikku- ja vietnamilaissafkaa parempana. Siellä kuitenkin käytetään eri mausteita ja kokataan eri tavalla. Kevätkääryleitä tuli kyllä nautittua ihan kiitettävästi! Mä luulen, että oon saanut muutenkin ton reissun aikana mun koko vuoden rasvavarastot täyteen, kun hirveesti tarjoiltiin uppopaistettuja kanoja ja katkarapuja ja muita semmoisia.

DSC_0078 DSC_0082

Tarviiko sanoa muuta - auringonlaskut oli upeita. Tavattiin tällä rannalla äitin tuttu Anni, joka on kiertelemässä maapalloa. Käytiin yhdessä syömässä ja oltiin yhdessä myös jouluaattona, mutta mukaan liittyi myös suomalainen maailmanmatkaaja Jukka, johon Anni on sit törmännyt oman reissunsa aikana. Joulupöydässä ei seurasta huolimatta ollut lanttulaatikkoa ja kinkkua :-D

DSC_0122

Mulla oli ihan erilainen kuva Balista, ennen kuin pääsin paikan päälle. Kuvittelin valkoista hiekkaa, täydellistä rauhaa ja aaltojen kohinaa. No, Kutahan on se meluisin kaikista, mutta se oli myös likainen, ahdas ja täynnä basaareja. En näköjään ollut sivistänyt itteeni tarpeeksi ennen reissua! Tää katu oli kylläkin erityisen kauhea, kun jokaisesta suunnasta revittiin, että osta osta osta. Jos vähänkin vilkuili sivulle, seuraavalta 20m alueelta kaikki tökkii ja tarjoaa vastaavaa vaatetta, mihin vahingossa mun silmät osui. Ratkaisin loppupuolella ongelman pistämällä aurinkolasit päähän ja juoksemalla ulos :-D

DSC_0123

Indonesiassa hallitseva uskonto on islam, mutta Balilla valtaosa on hinduja, ja se kyllä näkyi! Näitä uhrilahjoja oli ihan joka paikassa muutaman metrin välein sekä sisällä että ulkona. Jos ne oli laitettu maahan, niiden kuului karkottaa pahoja henkiä. Keskitasolla ne oli kunnioitus esi-isille ja korkealle laitettuna uhrauksia jumalille. Noihin lehdistä tehtyihin kupposiin laitettiin kasvien lisäksi tupakkaa, rahaa, keksejä, karkkia, jopa rikkinäisen leluautonkin bongasin!

DSC_0135

Laiskan paratiisi! Sä voit oikeesti istua rantatuolille puoleksi tunniksi ja saat siinä samalla mani- ja pedikyyrin, hennatatuoinnin, hieronnan, ruokaa, juomaa, vaatteita, meikkejä, elektroniikkaa, matkamuistoja... Kaupustelijoita oli ihan joka lähtöön ja me Leon kanssa naureskeltiin, että niitä tuli hitaasti tuijottaen jatkuvasti eri suunnista, ihan kuin joku zombie attack :-D Joskus ne oli jopa jonottamassa vuoroaan, jotta pääsisi kertomaan myyntipuheensa, vaikka me aina hätisteltiin ne pois niin pian kuin mahdollista. Tuoreita hedelmiä ja kevätkääryleitä mä kyllä ostin.

DSC_0180 Bali 2014-2015 DSC_0251
DSC_0253
DSC_0300

Yks päivä maksettiin taksikuskille 50 dollaria, eli n. 40 euroa siitä, että se kuskasi meitä koko päivän ympäri Balin saarta. (Niin siis, Balilla käy sekä rupiat että USA:n dollarit, muttei monet paikat halua kuitenkaan vastaanottaa dollareita ellei ole pakko.) Käytiin Ubudin kylässä, joka on tunnettu käsitöistä. Päästiin seuraamaan korujen tekoa, puun kaivertamista ja maalauksia oli joka paikassa. Ostettiin mun huoneeseen semmoinen puolen metrin kokoinen puinen kultainen Buddhan pää paikan päältä, ja se roikkuu just tossa mun tietokoneen yläpuolella.

DSC_0340

Apinoita eli vapaana metsissä, ne on niiiin söpöjä! Käytiin erikseen semmoisessa apinapuistossa, mikä ei oo mitenkään rajattu, ettei apinat sieltä pääsisi pois, mutta siellä ne kuitenkin pysyi. Niitä oli varmaan satoja ja piti pitää repusta kiinni, koska ne on tosi uteliaita :-D Yks meinas hypätä mun reppuun kiinni kädet ojossa, mut säikähdin niin paljon, että lähin juoksemaan ja se jäi rannalle ruikuttamaan, haa!

Bali 2014-20151

Samalla reissulla käytiin yhdessä temppelissä, mitä on muuten Balilla yli 2000 kappaletta, miettikää! Puettiin tommoiset hameet päälle, mikskä niitä ikinä kutsutaankaan, ja meidän taksikuski-matkaopas-jne esitteli meille paikan. Tuolla temppelialueet on isoja rajattuja alueita, joiden sisällä on sitten paljon katoksia rukoilemista ja tilaisuuksia varten, patsaita ja uhrauspaikkoja. Just kun tultiin sisään, yhden katoksen alla oli meneillään kukkotappelu... Ne on laittomia Balilla, mutta niitä silti pidetään siellä joka päivä tiettyyn kellonaikaan. Mitä järkeä? Jos joku ei tiedä, mitä se on, niin kukkojen aggressioita nostetaan, ne päästetään vapaaksi ja ne tappelee niin kauan, kunnes toinen kuolee. Ihan kamalaa.

Tokassa kuvassa ollaan vähän pirteemmissä tunnelmissa! Oltiin veneellä menossa Turtle Islandille, jossa oli järjettömän kokoisia jättiläiskilpikonnia ja muita eläimiä. Jatkan seuraavan postauksen siitä, probably jo huomenna. Kello tulee kohta yhdeksän mut mun on nyt päästävä nukkumaan, matkalaukkuakaan en oo kerennyt purkamaan, kun innostuin näistä kuvista niin paljon :-D Heiii hyvää yötä rakkaat ja jutellaan huomenna lisää! 

- Sissi